BIWE mukana Strategisen tutkimuksen tieteellisessä konferenssissa

Reilu, oikeudenmukainen ja kestävä yhteiskunta, joka ei jätä ketään jälkeen, on yksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden tärkeimmistä. Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot ovat sitoutuneet tähän tavoitteeseen Euroopan vihreän kehityksen ohjelmalla.

Pystymmekö me Suomessa ylläpitämään ja muokkaamaan hyvinvointiyhteiskuntaa, joka takaa kaikille hyvän elämän? Strategisen tutkimuksen konferenssi 12.-13.10.2022 etsii tutkimukseen perustuvia ratkaisuja haasteisiin, joita reilun, oikeudenmukaisen ja kestävän yhteiskunnan tavoittelu tuo mukanaan.

Konferenssissa tutkijat jakavat ajatuksiaan, näkemyksiään ja kokemuksiaan oikeudenmukaiseen ja kestävään yhteiskuntaan liittyvistä haasteista ja parhaista käytännöistä.

Ratkaisuja esittämässä ovat BIWEn hankejohtaja Aki Sinkkonen ja tutkija Marja Roslund, jotka pitävät puheenvuoronsa torstaina.

Aki Sinkkosen aiheena on ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin lisääminen kaupunkiympäristöjä viherryttämällä. Tämänhetkisen tiedon mukaan päivittäinen altistuminen mikrobien monimuotoisuudelle vahvistaa elimistön luonnollista immuunipuolustusta. Viheralueiden monimuotoisuus rikastaa ympäristön mikrobiomia, mikä on terveiden ekosysteemien perusta.

Marja Roslund puolestaan puhuu siitä, miten ihmisen toiminta ja elinympäristö vaikuttavat terveyteen liittyvään mikrobiomiin ja jakautuvatko vaikutukset epätasaisesti. Sosiaalipolitiikka, ihmisen toiminta ja biologisen monimuotoisuuden väheneminen vaikuttavat siihen, kuinka eri sosiaaliset ryhmät altistuvat hyödyllisille ja/tai haitallisille mikrobeille. Tuloksia ja yhteiskunnallista merkitystä käsitellään saastumisen, biologisen monimuotoisuuden, ihmisten terveyden ja tasa-arvoisen kaupunkisuunnittelun kannalta.

Lue lisää Strategisen tutkimuksen sivuilta

Alla tiivistelmät heidän aiheistaan englanniksi.

Rewilding urban space for wellbeing of humans and nature

Presenter: Aki Sinkkonen

Co-authors: Damiano Cerrone, Heikki Hyöty, Laura Kummola, Anna Luukkonen, Olli-Heikki Laitinen, Noora Nurminen, Juho Rajaniemi & Marja I. Roslund

Comparative studies have revealed associations between environmental and human health. Typically, while urban dwellers and diseased participants suffer from dysbiosis and immune system disorders, healthy controls and rural populations do not show signs of dysbiosis. Despite decades of research, human interventions were missing.

We have organized randomized intervention trials in which microbial biodiversity was intentionally added to urban living environment. The first generation of trials consisted of open and double-blinded short-term intervention trials both outdoors and indoors. In five trials, we tested the effects of biodiverse versus microbially poor soil and rewilding of daycare yards. We measured shifts in environmental and human microbiota and various markers of immune response. The second generation of intervention trials consists of several years long trials that target for wellbeing of both humans and urban ecosystems.

In the short-term trials, extra biodiversity resulted in shifts in commensal microbiota in 2-4 weeks. The shifts were connected to immunomodulation in every experiment, no matter how biodiversity was added. In the first one of the long-term trials, over 100 children have finished the double-blinded and placebo-controlled intervention period and are now followed up. This allows the presentation of the first interim results.

Based on the data available, daily exposure to microbial biodiversity changes immunomodulation. From the biodiversity perspective, rewilding urban space enriches environmental microbiome, which is the basis of healthy ecosystems.

How does human activities and living environment affect the health-associated microbiome and are the impacts unequally distributed?

Presenter: Marja Roslund

Co-authors: Anirudra Parajuli, Riikka Puhakka, Anna-Lea Rantalainen, Heli K. Vari, Mira Grönroos, Olli H. Laitinen, Noora Nurminen, Juho Rajaniemi, Heikki Hyöty & Aki Sinkkonen

Social policy, human activities, and biodiversity loss limit how microbial communities assemble and interact with people. These factors determine how different social groups are exposed to beneficial and/or harmful microbes, meaning microbial exposure has an important socioecological justice context.

We hypothesized that urbanization and biodiversity loss are associated with shifts in microbial communities transferred indoors, and that the differences are evident in bacterial taxa and richness that have previously been associated with dysbiosis and non-communicable diseases. We also hypothesized that pollutants in ambient air and surface soil are associated with the health-associated bacteria in the living environment and on human skin. Finally, we assumed that pollutant levels are associated with endocrine disruption potential of vulnerable social groups.

The results support our assumptions. Urbanization reduces the exposure to diverse health-associated microbiota. Pollution levels that are considered safe may alter both environmental and human commensal bacterial communities and interfere with endocrine signaling by commensal microbiota. Interestingly, air purification by broad-leaved and mixed forests may alleviate the endocrine disruption potential of pollutants. The results and social importance will be discussed in the contexts of pollution, biodiversity, human health, and urban planning.